Arvostettu taloustieteilijä Sixten Korkman sai kesätyössään lempinimen ’Blåbärs Finland’ syötyään kaiken mustikkahillon laivamiehistön aamiaisella
Maailman merillä 1960-luvulla seikkailleesta Sixten Korkmanista tuli kysytty yhteiskunnallinen keskustelija, jonka asiantuntijuutta toivotaan, kun Suomen talouteen halutaan näkemystä.
Kuuntele Kuusi kuvaa Sixten Korkmanin elämästä Yle Areenasta
Seikkailun halu veti nuorta Korkmania merille ensimmäisen kerran vuonna 1964, kun hän oli 16-vuotias. Kyseessä oli eräänlainen sukutraditio, sillä sekä isä-Korkman että vanhemmat veljet olivat myös työskennelleet merillä.
– Muistaakseni hain laivapaikkaa Narvikista, josta sitten sain pestin suurelle norjalaiselle alukselle, jossa työskenteli 40-henkinen miehistö.
Norjalla oli tuohon aikaan hieno merimieskulttuuri, ja laivan yhteisö oli todella hyvä.
– Kokeneemmat matruusit kantoivat huolta meistä nuorimmista pojista.
Aamiaisella oli aina samat kahvit, teet ja mustikkahillot viidessä eri pöydässä. Koska miehistö oli kyllästynyt mustikkahilloon, sai Sixten Korkman syödä kaiken hillon.
– Huvittunut miehistö antoi minulle lisänimen ”Blåbärs Finland”, muistelee Korkman, ja lisää siihen, että mustikkahillo oli valtavissa purkeissa, jotka oli valmistettu Rotterdamissa.
Kansipoikana oppi monenlaisia töitä
Norjalaisalus vei lastissa olevan malmin Antwerpeniin, mistä se jatkoi Länsi-Afrikan Guinean pääkaupunkiin Conakryyn. – Sieltä jatkoimme yli Atlantin Panaman kanavan kautta Yhdysvaltojen länsirannikkoa pitkin, mistä hiljalleen palasimme Eurooppaan.
– Olin ruorissa ja tottelin perämiehen käskyjä. Lisäksi istuin maston kopissa tarkkailemassa yötä myöten horisonttia, ja tarvittaessa annoin perämiehelle raportin puhelimella.
Valaanrasvaa ja juopuneita merimiehiä
Seuraavana kesänä Sixten Korkman työskenteli pienellä tankkilaivalla, joka matkasi Islantiin. Sieltä laiva vei Espanjaan valaanrasvaa.
Laiva otti Nordkappista mukaansa silliöljyä. – Alus kulki Norjan rannikkoa pitkin – ymmärtääkseni sitä samaa kaunista reittiä, jota kutsutaan Hurtigruteniksi.
– Laivalla jouduin pesemään laivan tankit, jotka olivat suuria kuin urheiluhallit. Valaanrasva haju oli aivan hirveä!
Reitti kulki Kielin kanavaan, mikä oli melkoinen seikkailu, joka jäi Korkmanille hyvin mieleen.
– Laivan 10-hengen miehistö oli umpikännissä, paitsi espanjalainen matruusi Domingo, moottorimies sekä minä. Me kolme ohjasimme laivan kanavasuluista lävitse.
Kolmannen kesän Korkman työskenteli M/S Santoksella tehden töitä laivan keittiössä.
Taloustiede imaisi kertaheitolla
Nuoren Korkmanin ajatuksiin vaikutti taloustieteilijä John Kenneth Galbraithin kirja Yltäkylläisyyden yhteiskunta.
– Kirja herätti mielenkiintoa, miten yhteiskunnallisia kysymyksiä voi kritisoida, analysoida ja pohtia.
Helsingin yliopiston kansantaloustieteellinen tiedekunta ja taloustiede tarjosi Korkmanille välineitä yhteiskunnan tarkasteluun sekä näkemyksiä toimenpiteistä, joilla voi parantaa olemassaoloa.
Alusta alkaen taloustiede meni suoraan suoneen!
Sixten Korkman
Talous ja humanismi
Tänä päivänä valtiotieteen tohtori Korkman kantaa huolta pohjoismaisen, sosioekonomisen järjestelmän, ns. hyvinvointivaltiomallin säilymisestä.
– Minusta talous yhdistää ennennäkemätöntä vaurautta luoneen markkinatalouden sellaiseen hyvinvointivaltioon, joka takaa Suomessa syntyneille lapsille mahdollisuuden pärjätä elämässään. Se takaa myös koulutuksen ja määrätyn sosiaaliturvan toisin kuin angloamerikkalainen markkinaliberalismi, joka jättää yksilön oman onnensa nojaan.
Korkman sanoo lukevansa yhä uudelleen Harry Martinsonin kirjoittamaa kirjaa Nokkoset kukkivat, joka kertoo, miten yhteiskunnassa tulisi kantaa huolta kaikista sen jäsenistä, ennen kaikkea lapsista.
– Vahva lukukokemus osoittaa minulle, että maailmaa voidaan parantaa järkevällä politiikalla.
Vuoden 2022 lopulla ilmestyi Sixten Korkmanin kirjoittama Talous ja humanismi, joka käy lävitse aatehistoriaa ja pohtii, millaista moraalista uudelleenajattelua kestävä talousjärjestelmä kaipaisi. Kirjailija Petter Korkman kommentoi isänsä teosta.
– Petter kiinnitti huomiota, ettei taloustieteessä ole kysymys vain niukkuuden voittamisesta, jotta olisi enemmän kulutettavaa. Se onkin ihan totta. Talouden pitää kunnioittaa ympäristön asettamia rajoituksia.
Sixten Korkmanin mukaan taloustieteen ytimessä on monia ristiriitaisia tavoitteita, joita joudutaan punnitsemaan.
– Ehkä haluamme valita puhtaan luonnon, puhtaat järvet ja vähemmän hiilidioksidipäästöjä, mutta nämä valinnat täytyy sovittaa yhteen toimivan talouden kanssa.
