Korona-aikana kirjailija Satu Rämön kalenteri tyhjeni ja hän päätti keksiä tarinan, josta muovautuikin suosittu dekkarisarja
Islannissa perheineen asuva Rämö tunnetaan varsinkin Islannista kertovista tietokirjoista. Nyt hän valloittaa uusia yleisöjä Hildur-dekkareillaan. Miten tehdään loikka tietokirjoista romaaneihin?
Kuuntele Kuusi kuvaa kirjailija Satu Rämön elämästä Yle Areenasta
Kun covid-19 aiheutti maailman pysähtymisen keväällä 2020, myös Satu Rämöllä oli pysähdyksen paikka. He olivat juuri muuttaneet rauhalliseen ympäristöön Islannin Länsivuonoille ja oli tunne, ettei tietokirjojen maailmassa ollut nyt annettavaa. Oli aika kokeilla jotain uutta.
Mä ajattelin että okei, jos mä haluan kirjoittaa, mun täytyy vain alkaa keksiä jotain
Satu Rämö
– Mä ajattelin että okei, jos mä haluan kirjoittaa, mun täytyy vain alkaa keksiä jotain, Rämö nauraa.
Dekkareita kaikissa muodoissa rakastavalle Rämölle oli heti selvää, että hän kirjoittaisi rikosromaanin. Kun tuttu kustantamo näytti vihreää valoa, hän päätti samantien kirjoittaa trilogian.
Satu Rämön mukaan oleellisin ero tietokirjojen kirjoittamiseen on kuvitteellisen maailman luominen, kaikki se mietintätyö mitä täytyy tehdä ennen kuin voi aloittaa kirjoittaa romaania. Satu teki itselleen muistiinpanoja erikoisista tilanteista ja tapahtumista, vanhoista lehtijutuista ja ihmisten kertomuksista. Hän loi hiljalleen Hildurin maailman, joka pohjautui hänen kotimaisemiin Islantiin. Satu alkoi ajatella kuin päähenkilö – mitä Hildur tekisi tässä tilanteessa? Hiljalleen alkoi muovautua itse tarina.
Kevät Lapissa
Hildurin ilmestyessä kesällä 2022 Rämö oli itse Islannissa, eikä ollut näkemässä miten se menestyi. Satu pyysi ystäviään lähettämään kuvia kirjakaupoista, jotta näkisi miten ne ovat esillä. Nyt trilogian toisen osan Rósa & Björk ilmestyessä hän asuukin Suomessa, Lapissa. Rämö perheineen muutti kevääksi 2023 tuttuun paikkaan Äkäslompoloon Ylläkselle. Lapset käyvät paikallista koulua, ja Rämö kirjoittaa vauhdilla kolmatta romaania. Tapahtumat kolmannessa dekkarissa tulevat osittain sijoittumaan Lappiin.
Silloin ajatus juoksee ja toimii parhaiten kun teen jotain samaa liikettä koko ajan.
Satu Rämö
Satu on intohimoinen hiihtäjä ja hiihtää päivittäin vähintään matkat työhuoneelleen Äkäslompolossa. Sen lisäksi hän sivakoi muutaman pitkän kokopäivälenkin viikossa. Pitkät hiihdot ovat Sadulle tärkeitä luovuuden lähteitä.
– Silloin ajatus juoksee ja toimii parhaiten kun teen jotain samaa liikettä koko ajan. Oon ulkoilmassa, saan raitista ilmaa, näen ympäristöä. Sitten alan miettiä kaikkea, mitä tässä mutkassa tapahtuu, mitä täällä on, onko tähän keittoon laitettu jotain, Rämö kertoo. Hän painaa mieleen pieniä yksityiskohtia hiihtolenkiltä ja latukahviloista ja miettii, mikä ajatusleikeistä voisi sopia tarinaan.
Jatkuuko hyväksi todettu dekkarikonsepti tulevaisuudessa? Satu toivoo, että voisi jatkaa Hildurin tarinaa, mutta ei pidä sitä itsestäänselvänä. Kirjailija ei vielä itsekään vielä tiedä jääkö kolmanteen osaan mahdollisuutta avata ovi seuraavaan tarinaan.
