Hyppää pääsisältöön

Kulttuuri

Valokuvauksen monitoimimies Juhani Riekkola tallensi tamperelaisten puutalojen katoamista

Vuodelta 2023
Päivitetty 13.03.2023 09:18.
Juhani Riekkola maantiellä. Kirjan kansikuva.
Kuva: Vesa Riekkola/Juhani Riekkolan kotiarkisto

Valokuvaaja Juhani Riekkola oppi työssään valokuvan oikean sommittelun ja pian hän voitti monet valokuvakilpailut.

Kuuntele Kuusi kuvaa valokuvaaja Juhani Riekkola -ohjelma Yle Areenasta

Juhani Riekkola ihastui jo hyvin varhain valokuvaukseen. Uransa alussa hän harjoitteli paljon muotokuvausta ja suunnitteli valokuvaa mielikuvien avulla etukäteen. Saatuaan varman näkemyksen hyvästä valokuvasta, lähti Riekkola katsomaan Tampereen ja Helsingin valokuvaamoiden näyteikkunat ja päätti ottaa itse parempia valokuvia.

Katoavan Tampereen tallentaja

Työssään Juhani Riekkola kuvasi mm. Tamperetta yli 60 vuoden ajan. Hän tarttui vappuna 1971 kameraansa ja alkoi kuvata vapaa-ajallaan Amurin kaupunginosan miljöötä asukkaineen.

Hän tallensi Amuria yli kolmen vuoden ajan, kun katoava puutaloelämä joutui väistymään betoniarkkitehtuurin paineessa. Amurin asemakaava uudistettiin vuonna 1965, jonka jälkeen Amuria alettiin rakentaa uudelleen.
– Kun aloin kuvata Amuria, siellä oli vielä alkuperäisiä asukkaita, jotka asuivat Finlaysonin rakennuttamissa puisissa tehdasasunnoissa.

Riekkola piti kameraa takin alla piilossa, jolloin hän saattoi ottaa heittolaukauksella kuvia.

– Monilla eläkeläisillä oli ”huone osalla keittiö”, mikä tarkoitti yhteiskeittiötä. Kamarissa vanha mamma keinutteli keinutuolissaan, mikä saattoi äkkiä katsoen näyttää jopa romanttiselta.

Tänä päivänä Juhani Riekkola on innostunut monesta asiasta Tampereen kaupunkikuvassa, mutta hän on myös murheissaan.
– Mustanlahden satamamiljöön pilasi Särkänniemen huvipuisto, joka on minulle ikuinen silmätikku.

Pikku-Juhanin ensikosketus valokuvaukseen

Vanhojen vanhempien ainoana lapsena Riekkola sai huomiota äidiltään, joka tilasi valokuvaajan kuvaamaan kaunista poikaansa.

– Äiti tilasi valokuvaajan paikalle, kun olin 3-vuotias vuonna 1935. Rauhoittaakseen minua valokuvaaja antoi minulle tyhjän filmipakkauksen kuoren, mikä on minulla kuvassa kädessäni.

Juhani Riekkola 3-vuotiaana filmirulla kädessä vuonna 1935.
Kuva: Juhani Riekkolan kotiarkisto

Viipurissa vuonna 1932 syntynyt Juhani Riekkola on kuvassa Hyvinkäällä.

– Pian perheemme muutti jo Tampereelle. Ensin Nekalaan ja sitten rautatieaseman läheisyydessä olevalle Armonkalliolle, sillä isä oli rautatiemiehiä.

Valokuvan ja taiteen välimaastossa

Erikoisimmat Riekkolan valokuvat olivat abstraktista kuvataidekuvia, joita hän teki yhdessä Aamulehden kuvaaja Erkki Lahtisen ja toijalalaisten Aimo Vuokolan ja Ari Yrjänän kanssa.
Miehet toivat töitään näytille tamperelaiseen Husan taidesalonkiin vuonna 1965. He kutsuivat ryhmäänsä Fotograafikoiksi. Ryhmän tavoitteena oli uudistaa valokuvausta, ja saavuttaa sille taiteen asema.
Ilmaisumuotona fotografiikka muistutti jyrkästi mustavalkoiseksi vedostettua fotokonstruktiomaista kuvaa, joka dramatisoi konkreettisia aiheita.

– Kansallismuseossa sain muovisen kynnysmaton toistuvasta kuviosta hyvän idean fotografiikaksi.

Kilpailuhenkinen valokuvaaja sai palkintoja

Juhani Riekkola huomasi jo varhain, minkälainen valokuva pärjää kilpailussa.

Monipuolisena valokuvaajana hän liikkui valokuvauksen lajityypistä toiseen vuosikymmenien ajan. Hän otti muotokuvia, ruokakuvia, arkkitehtuuri- ja teatterikuvia sekä kaupunkikuvia.

– Osallistuin Kamera-lehden suurkilpailuun vuonna 1958 ja voitin sen. Voitin saman kilpailun myös vuonna 1960. Sain 1. ja 3. palkinnon, jonka jälkeen ilmoitin, etten osallistu enää, koska tiedän, miten helppoa on voittaa kilpailu.

Myös ulkomaisissa valokuvanäyttelyissä Juhani Riekkola palkittiin mitalein ja kunniakirjoin aina Bangkokia ja Kuala Lumpuria myöten.

– Koska olin ollut valokuvaajalegenda Yousuf Karshin valokuvien rinnalla Golden Jubilee -näyttelyssä Lontoossa, sain tämän maailmankuulun miehen myös pohjoismaisten valokuvaajien kongressiin Tampereelle.

Vuonna 1962 Riekkola sai ainoana pohjoismaalaisena kutsun Ranskaan, missä pidettiin Aikamme suuria valokuvaajia -näyttely.

Musiikki intohimona

Juhani Riekkola soitti jo varhain ensin viulua ja myöhemmin kontrabassoa Nekalan poikaorkesterissa, joka konsertoi muun muassa Tukholmassa useamman kerran.
Koska valokuvaus ei riittänyt perheen ainoaksi toimeentuloksi, täydensi Riekkola elantoa soittamalla tanssikeikoilla.

– Soitin kontrabassoa ensin harrastukseksi, mutta keikoilla kävin aina 29-vuotiaaksi asti.

Yleensä Riekkola tuli keikalta kotiin aamuyöstä.

– Kerrankin juna lähti klo 1.21 Lempäälästä Tampereelle, mistä sitten kannoin kontrabasson kotiin.

Myöhemmin Riekkolasta tuli Tampereen Filharmonian vakituinen konserttikävijä moneksi vuosikymmenen ajaksi. – Pitkän iän salaisuus on klassinen musiikki, paljastaa Riekkola.

Valokuvaaja Juhani Riekkola soittaa kontrabassoa vuonna 2019.
Kuva: Juhani Riekkolan kotiarkisto

Mies täynnä tarinoita

Tampereen Aitolahdessa upeassa talossa asuvan 91-vuotiaan Juhani Riekkolan muisti on ehtymätön. Miehen täsmälliset muistikuvat ja selkeä artikulaatio tuottavat ilmoille tarinoita mm. sota-ajoista sekä kuuluisista muusikoista, teatterijohtajista, näyttelijöistä ja taiteilijoista.

Vuonna 2003 Juhani Riekkola lahjoitti negatiiviarkistonsa Vapriikin kuva-arkistoon. Hänen valokuviaan on tallennettu myös Suomen teatterimuseoon, Suomen valokuvataiteen museoon ja Ranskan kansalliskirjastoon.

Kuusi kuvaa valokuvaaja Juhani Riekkolan elämästä

44:32