Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa

Kolmannen polven pappi, rovasti Kauko Puranen tuntee vankilat, satamat ja seurakunnat

Vuodelta 2023
Päivitetty 19.01.2023 11:19.
Kauko Puranen katsoo kameraan yllään muta paita jossa valkoisia ruutuja.
Kuvateksti Kauko Puranen vuonna 1973 jolloin hän oli Jyväskylässä kappalaisena.
Kuva: Erkki Vaihtola

Merimiespappina, vankilapappina, matkapappina, kappalaisena ja kirkkoherrana työskennellyt Kauko Puranen omaa ilmiömäisen muistin.

Kuuntele Kuusi kivaa Kauko Puranen -ohjelma Yle Areenasta

Kauko Puranen kuuluu pappissukuun, joka on nähnyt monenlaisia ihmiskohtaloita. Äidinisä Frans Vihtori Kava muutti puolisoineen Amerikkaan vuonna 1906. Kuusi vuotta myöhemmin heidän paluumatkansa oli määrä tehdä uudenuutukaisella laivalla, jonka nimi oli Titanic.

Tunnetusti Titanic upposi neitsytmatkallaan Yhdysvaltoihin, joten heidän matkansa ei toteutunut. Kava puolisoineen järkyttyi tapahtuneesta, ja omasta täpärästä pelastumisestaan niin että kului kymmenen vuotta, ennen kuin he uskalsivat palata Suomeen laivalla.

Myös Kauko Purasen isä Nestori Puranen oli pappi. Hänen opiskeluaikansa venyi pitkäksi. Opiskeluaikana löytynyt morsian Katri vihittiin vaimoksi Heinäveden pappilassa 13.4.1941 ja vihkijä oli morsiamen isä Frans Vihtori Kava. Häiden jälkeen kauppatieteen maisteri Katri Kava-Puranen palasi Kuopioon, jossa hän opetti kauppaoppilaitoksessa, ja Nestori Puranen puolestaan palasi Korpiselkään, jossa hän oli kirkkoherrana. Pari asui pitkään erillään töittensä vuoksi, mutta kesät vietetiin yhdessä Heinäveden pappilassa. Se oli Kauko Puraselle kiehtova lapsuuden miljöö. Ympäristö kuusikujineen oli lapsille innostava ja mielenkiintoinen.

Kauko Purasen perhettä isovanhempien kotipihalla, seisovat ryhmässä ja katsovat kameraan.
Kuvateksti Kauko Purasen isovanhemmat rovasti Frans Vihtori Kava ja Eeva Matilda Kava asuivat Heinäveden pappilassa.
Kuva: Kauko Purasen kotialbumi

Asuinpaikkaa vaihdettiin isän työn perässä usein. Elämänsä aikana Purasen isä ehti työskennellä pappina 25 eri virkapaikassa. Puranen arveleekin perineensä isältään tämän ”levottomat jalat”.

Äidiltään Kauko Puranen kertoo perineensä taidon tarkkaan taloudenpitoon. Rahaa ei hänellä koskaan ole päässyt kulumaan liikaa, vaan aina sopivasti.

Kauko Puranen kirjoitti ylioppilaaksi Riihimäen lyseosta vuonna 1961, ja tuurasi vanginvartijana Riihimäen vankilassa jossa hänen isänsä oli vankilapappina. Kun hän ilmoitti kotona, että aikoo ryhtyä lukemaan teologiaa, totesi hänen isänsä, että hänen olisi ehkä kannattanut miettiä muitakin vaihtoehtoja. Äiti toivoi pojasta kirurgia.

Kolme pappia virka-asussa muodollisessa ryhmäkuvassa, jossa kaikki katsovat kameraan.
Kuvateksti Pappeja kolmessa sukupolvessa: Kuvassa Kauko Puranen papiksi vihkimisen päivänä vuonna 1966 yhdessä isän ja isoisän kanssa.
Kuva: Kauko Purasen kotialbumi

Pitkä ura pappina

Teologian opintojen jälkeen Puranen vielä hetken empi ennen pappisvihkimyksen ottamista. Puranen vihittiin papiksi 23-vuotiaana Tampereen Tuomiokirkossa 6.11.1966. Näin alkoi Purasen pitkä ura mm. matkapappina, vankilapappina ja merimiespappina.

Yksi Purasen monista pesteistä oli Lontoossa merimiespappina 1970-luvun alussa. Hieman kurittomaksi autoilijaksi tunnustautuva Puranen ajoi siellä Ford-pakettiautoa reippaalla otteella, mutta kertoo onnekseen välttyneensä pahemmilta haavereilta. Tähän ikään mennessä hänelle onkin kertynyt ajokilometrejä jo noin kaksi miljoonaa.

Nuori kihlapari mustan Ford-pakettiauton edustalla, naisella keltainen kukkakimppu sylissä.
Kuvateksti Kauko Puranen yhdessä tulevan puolisonsa Ulla-Stinan kanssa Lontoossa, jossa Puranen oli merimiespappina.
Kuva: Kauko Purasen kotialbumi

Merimiespapin työhön kuului Lontooseen siirtolaisina muuttaneiden palvelua, jumalanpalvelusten pitoa, kasteita, hautaan siunaamisia ja vakituisena merimiespappina sai tehdä myös suomalais-englantilaisten pariskuntien vihkimisiä. Joskus tehtävät olivat erikoisempia: Puranen on ollut auttamassa niin laivasta unohtuneita merimiehiä kuin raskaaksi tulleita messityttöjäkin.

Englannissa Purasen ihmetystä herätti että paikalliset hautausmaat pidettiin niin vähällä hoidolla. Ruoho kasvoi valtoimenaan ja hautakivet näyttivät siltä kuin voisivat kaatua koska tahansa. Sellaista ei nähnyt muualla, kuten Saksassa, Hollannissa tai Belgiassa.

Kauko Purasen perhe Pietarissa jokiristeilylaivan edustalla, seisovat vierekkäin ja katsovat kameraan.
Kuvateksti Kauko Purasen perhe Pietarissa vuonna 2005 menossa jokiristeilylle. Mukana olivat myös lapset Laura ja Jaakko.
Kuva: Kauko Purasen kotialbumi

Kymmenentuhannen kilometrin häämatka autoillen

Pappisvihkimyksen aikoihin hän tapasi tulevan vaimonsa Stinan. Suhde pääsi alkuun muutamaa vuotta myöhemmin parin kihlauduttua, ja naimisiin pariskunta pääsi muutama päivä ennen kuin Puranen kesällä 1972 aloitti ensimmäisessä vakituisessa virkapaikassa kappalaisena Jyväskylässä.

Koska Kauko Purasella on loistava numeroiden ja yksityiskohtien muisti, hän muistaa myös Jyväskylästä Ateenaan autolla tehdyn häämatkan pituuden: 10 504 kilometriä.

Kauko ja Stina Puraseen perheeseen syntyi kaksi lasta, Laura ja Jaakko. Ennen eläkkeelle pääsyään Puranen toimi Leppävaaran kirkkoherrana. Hän on myös toiminut aktiivisesti Leppavaaran Rotary-klubissa vuodesta 1996. Merimiespappina ollessaan Puranen tutustui laajaan joukkoon suomalaisia ja ulkomaisia diplomaatteja. Purasen kontaktien avulla Rotary-klubin tilaisuuksiin on saatu merkittäviä luennoitsijoita yhteiskunnan huipulta.

Voi sanoa että Puranen tuntee hyvin kirkollisen elämän niin Suomessa kuin monessa muussakin Euroopan maassa. Vuosina 1968–1972 hän kävi matkapappina 330 seurakunnassa. Hän on ollut merimiespappina lyhyempiä jaksoja Hampurissa, Lontoossa ja Rotterdamissa. Pidempään hän oli Antwerpenissä 1975-1979 ja Lontoossa 1979-1982. Vankilapappina Puranen työskenteli ensin isänsä sijaisena Riihimäellä vuonna 1965, sitten Konnunsuolla 1974-1975. Ruotsissa hän työskenteli vankilapappina Strängnäsin hiippakunnassa, ja sen alueella olevissa 14 vankilassa 1986-1990. Suomeen palattuaan hän oli vielä vankilapappina Hämeenlinnan keskus - ja lääninvankilassa 1990-1991.

Kirkkoherrana Kauko Puranen on ollut Ruotsinpyhtäällä ja Leppävaarassa.

Kuusi kuvaa rovasti Kauko Purasen elämästä

44:12