Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa

Kartantekijä päättää kuka on keskellä ja iso, sanoo tietokirjailija Ari Turunen

Vuodelta 2022
Mustavalkoinen kuva jossa kaksi naista ja yksi mies istumassa melko lähekkäin. Mies katsoo kameraan, toinen naisista nauraa.
Kuvateksti Ari Turunen opiskeli Otavan opistossa viestintäoppia vuonna 1986. Kuvassa mukana nykyisin toimittajana työskentelevät Merja Windia ja Tiina Lundell.
Kuva: Ari Turusen kotialbumi

Ihmiset elävät eri maailmoissa. Juuri se kiinnostaa tietokirjailija Ari Turusta

Kuuntele ohjelma Yle Areenasta

Ari Turunen on alkujaan kotoisin Järvenpäästä. Lukion jälkeen hänen maailmansa avartui Otavan opistossa, Mikkelissä, jossa hän tutustui samanikäisiin nuoriin eri puolilta Suomea. Hän alkoi tehdä radio-ohjelmia, ja pian hän löysi itsensä opiskelemasta Jyväskylän yliopistossa.

Jyväskylässä hän nautti siitä, että yliopiston kampus oli yhtenäinen ja kompakti. Siellä luonnontieteilijät, yhteiskuntatieteen, liikuntatieteen ja humanististen alojen opiskelijat tutustuivat helposti toisiinsa yli ainerajojen.

Jyväskylän vuosina hän alkoi kiinnostua siitä, miten eri ihmisryhmät muodostavat maailmankuvansa. Hän teki lisensiaatintutkielmansa maailmankuvista. Juuri erilaisista maailmankuvista kirjoittaen hänestä tuli tietokirjailija. Sittemmin hän on kirjoittanut kirjoja juomatavoista, taikauskoisuudesta, muutosvastarinnasta, vilpillisyydestä, ulkokultaisuudesta, ylimielisyydestä, jäänmurtajista, tuoksuista, kaupunkien kukoistuksesta, ja häiriintyneistä vallankäyttäjistä.

Asiantuntijoiden verkosto

Aiheiden monialaisuutta selittää Turusen tausta toimittajana sekä toisaalta mm. työkokemus viestintäpäällikkönä tieteen tietotekniikan keskuksessa CSC:ssä. Siellä työskennellessään hän tutustui luonnontieteilijöihin joilla oli mitä moninaisinta tietoa eri aloilta. Myöhemmin hän työskenteli viestintäpäällikkönä myös Metsäntutkimuslaitoksessa tutustuen myös sen alan asiantuntijoihin. Ideat tietokirjoihin ovatkin syntyneet tästä vuorovaikutuksesta ja verkostoitumisesta.

Maailmankuvien eroavaisuuksia Turunen on selittänyt mm. erilaisiin karttaprojektioihin perehtymällä. Yleensä eri maissa tehdään omat maailmankartat siten että kotimaa on keskellä. Omaan maailmannapaan tuijottaminen näkyy kartoissa.

Maailmankartta, joka on tehty Australian näkökulmasta. Australia keskellä ja ylhäällä.
Kuvateksti Australialainen maailmankartta saattaa yllättää. Kartantekijä valitsee, mikä laitetaan keskelle ja ylhäälle.
Kuva: Ari Turusen kotialbumi

Maailmankuvien vääristymät

Esimerkiksi mediassa tämä maailmankuvien vääristymä näkyy siten, että lähellä olevista tapahtumista uutisoidaan merkittävinä, mutta suuretkin tapahtumat jotka tapahtuvat kaukana, saatetaan käsitellä todellista merkitystään pienempinä, ja usein kaukaisia tapahtumia käsitellään vain silloin kun ne ovat luonteeltaan ei-toivottuja.

2000-luvun puolella Nepalissa matkaillessaan Turunen kiinnostui erilaisten tuoksujen ja makujen maailmasta. Toistakymmentä vuotta tekeillä ollut kirja Tuoksujen atlas valmistui vuonna 2021 ja se kertoo parfyymeistä ja tuoksuaineista: siitä mistä ne tulevat ja miten niitä käytetään. Kiehtova, mutta samalla surullinen esimerkki Nepalista on myskin tuoksu. Myski on alkujaan myskikaurisuroksen rauhasissaan erittämää ainetta, jolla se merkitsee reviirinsä. Myskikaurista on metsästetty pelkästään tämän tuoksuaineen takia. Nykyisin myski valmistetaan kuitenkin keinotekoisesti.

Ari Turunen istuu meren jäällä, taustalla jäänmurtaja Nordica.
Kuvateksti 1990-luvun alussa rakennettu Nordica-monitoimijäänmurtaja nosti Estonia-aluksen keulavisiirin. Kuvassa ollaan Loviisan edustalla, missä Nordica oli tekemässä mittaustöitä.
Kuva: Petja Partanen

Jäänmurtajat tuottavat uusia ideoita

Jäänmurtajista kirjoittaessaan yhdessä Petja Partasen kanssa Turunen kiinnostui jään murtamisen ohella kaikesta muusta, mitä jäänmurtajaosaaminen on tuottanut. Yksi jäänmurtajiin tehty innovaatio ovat 360 astetta kääntyvät sähköiset ruoripotkurit, jotka helpottavat avustustöissä sekä laivan ohjaamista satamissa ja ahtailla väylillä. Keksintöä on alettu käyttää myös muissa aluksissa. Kitkaa vähentävä erikoismaali on toinen esimerkki innovaatiosta joka on syntynyt jäänmurtajia rakentaessa.

Ääneen lukeminen sopii kirjoille

Äänikirjojen tekeminen sai alkunsa kun Ari Turunen kuuli että hänen eräästä kirjastaan oli tehty äänikirja. Kukaan ei vain ollut muistanut kertoa hänelle itselleen. Oman kirjan lukeminen äänikirjaksi olisi kiinnostanut häntä itseäänkin, olihan hänellä radiotoimittajan tausta. Niinpä hän perusti yhdessä muiden kirja- ja musiikkialan ammattilaisten kanssa äänikirjojen tuotantoyhtiön, jossa kirjailijat voivat itse lukea omat äänikirjansa. Yhtiön studio on sisustettu ja akustoitu tietysti kirjoin ja kirjahyllyin. Pelkkiä akustiikkaelementtejä ja sisutusesineitä perinteiset kirjat eivät kuitenkaan Turuselle ole. Hän ajattelee äänikirjat johdantona paperisten kirjojen pariin.

Ari Turunen äänikirjoja lukemassa, studiossa joka on sisutettu kirjoin ja kirjahyllyin.
Kuvateksti Ari Turunen äänikirjastudiossa perinteisten kirjojen ympäröimänä.
Kuva: Marjo Mustonen

Turunen on hiljattain lukenut äänikirjaksi klassikkoja kuten Sun Tzun Sodankäynnin taito ja Macchiavellin Ruhtinas. Hän pitää tärkeänä että nimet pyritään lausumaan äänikirjoissa oikein, ja tarvittaessa oikea lausumistapa selvitetään vaikka kääntäjää haastattelemalla. Joskus vakiintuneet ääntämistavat ovat erilaisia kuin mitä henkilö itse on käyttänyt. Turunen ajattelee, että on kohteliasta lausua nimi siten kuin ihminen itse on sen lausunut. Oikean ääntämyksen löytyminen on Turuselle palkitsevaa, samoin kuin ylipäätään se että pääsee lukemaan vuosisatoja vanhoja klassikkotekstejä ääneen.

Kuusi kuvaa tietokirjailija Ari Turusen elämästä

44:29