Säveltäjä Toivo Kuula murhattiin yli sata vuotta sitten, mutta tekijää ei koskaan saatu tilille – Nyt murhamysteeri on ehkä ratkennut
Toivo Kuulan murhaajaa ei koskaan tuomittu. Kun toimittaja lähti selvittämään sukulaisensa syyllisyyttä murhaan, löytyi verityön taustalta sodan sekavuutta, salaliittoja, vakoojia ja sammioittain pirtua.
Se on sekunneista kiinni.
On vappuyö 1918, säveltäjä Toivo Kuula pakenee Viipurin Seurahuoneelta riitaisiksi muuttuneista jääkäreiden juhlista. Takapihan halki kiiruhtaessaan hän kompastuu ja kaatuu maahan.
Säveltäjää seuraa pihalle kolme miestä, joista yksi nostaa aseen ja ampuu.
Mutta mitä tapahtuu sen jälkeen? Koko uskomaton tarina kuullaan uudessa true crime -podcastsarjassa Sukuni murhamysteeri.
Säveltäjän nimen nähdessään äitini totesi, että se Kuulan murhaajahan oli meidän sukulainen.
Hannamari Vallila
Aikanaan suursuosion saavuttanut säveltäjä Toivo Kuula oli kuollessaan vain 34-vuotias. Jos hän olisi ehtinyt juosta takapihan portista ulos kadulle, näyttäisi suomalaisen musiikin historia tyystin toisenlaiselta.
Lähes 70 vuotta myöhemmin 10-vuotias Hannamari Vallila harjoittelee viululäksyjä. Soitossa on Kuulan säveltämä Scherzino.
– Säveltäjän nimen nähdessään äitini totesi, että se Kuulan murhaajahan oli meidän sukulainen, Vallila muistelee.
Alkaa elinikäinen kiinnostus karmivaa murhamysteeriä kohtaan. Uudessa sarjassa Vallila lähti selvittämään, löytyykö hänen suvustaan todella murhaaja. Juttua penkoessa löytyi pahasti puutteellinen murhatutkinta, viitteitä salaliitoista ja sammiotolkulla viinaa.
Salarakkaus päättyi väkivaltaisesti
Toivo Kuula on Suomen merkittävimpiä kansallisromantiikan ajan säveltäjiä, jonka tunnetuimpiin teoksiin kuuluvat muun muassa Häämarssi ja Lampaanpolska. Kuulaa on pidetty jopa aikalaistaan Jean Sibeliusta taidokkaampana säveltäjänä.
Tavatessaan elämänsä suuren rakkauden, laulajatar Alman, oli Toivo Kuula jo naimisissa ja pariskunta joutui salaamaan rakkauttaan vuosia ennen kuin Kuula onnistui suostuttelemaan ensimmäisen vaimonsa avioeroon. Yhteisiä onnen vuosia oli vain muutama ennen Kuulan traagista kuolemaa.
Kuula oli taikauskoinen mies, joka rakasti enteitä ja symboliikkaa. Hän viittasi vaimoonsa Almaan usein kielona ja itseensä metsätähtenä.
Vuosia ennen kohtalokasta murhayötä Viipurissa hän kirjoitti sadun, missä kielo ja metsätähti tunnustavat toisilleen rakkauttaan juuri, kun ukonilma nousee. Kielo selviää myrskystä piiloutumalla puun runkoa vasten, mutta raekuuro murskaa metsätähden pään, jättäen kukan silmän kuolemasta keltaiseksi.
Vuosia myöhemmin Toivo Kuula kuolee luotiin, joka lävistää tämän silmän.
Miksei murhaa selvitetty, vaikka juhlissa oli paljon silminnäkijöitä?
Kuulan murhan tutkinta meni pieleen jo heti alussa. Ketään läsnäolleista ei kuulusteltu välittömästi tapahtumien jälkeen.
– Rikosta seuraavat ensimmäiset hetket ovat ihan ratkaisevat. Henkirikokset selvitetään sillä, että murhapaikalta otetaan joka ainut sieltä löytyvä henkilö kiinni, jolloin jokaista pystytään kuulemaan erikseen, kertoo poliisi ja tietokirjailija Mikko Porvali, joka on mukana podcast-sarjassa selvittämässä murhamysteeriä.
Rikosta seuraavat ensimmäiset hetket ovat ihan ratkaisevat.
Mikko Porvali
Porvalin mukaan tutkinnan alussa tärkeintä on se, etteivät paikalla olleet pääse keskustelemaan keskenään, jolloin myös heidän käsityksensä tapahtumien kulusta alkaa vääristyä.
Kuulan tapauksessa kuulustelujen aloittaminen kesti kuitenkin poikkeuksellisen pitkään. Alma Kuula joutui vaatimaan oikeutta yli kahden vuoden ajan, ennen kuin tutkinta lopulta aloitettiin.
Alma Kuula kirjoitti tutkinnasta päiväkirjassaan näin:
– Minulle ollaan äkäisiä siitä, että tutkin tätä asiaa. Jääkärien pitäisi mielestäni keskuudestaan poistaa huonot miehet ja puhdistaa maineensa. Vaan nämä murhamiehet yhä kulkevat vapaalla jalalla.
Kuulustelujen alettua ongelmaksi muodostui se, että paikalla olleilla jääkäreillä oli vahva halu suojella asetovereitaan. Sen lisäksi, että muistikuvat kohtalokkaasta yöstä olivat ehtineet haalistua, olivat he valmiita valehtelemaan solidaarisuudesta aseveljiään kohtaan.
Myös pirtun määrällä saattaa olla osuutta muistikuvien haalistumiseen.
Kolmesta pääepäillystä kaksi kuolee hämärissä olosuhteissa
Poliisitutkinnasta nousi kolme pääepäiltyä: Toimittaja Hannamari Vallilan sukulainen, jääkärikapteeni Pekka Heikka, jääkärivääpeli Oskar Pirinen sekä suojeluskuntalainen Sven Fabritius. Ampuiko joku näistä kolmesta tappavan laukauksen?
Ensimmäinen kolmesta epäillystä kuoli vain kymmenen päivää Seurahuoneen kohtalokkaiden vappujuhlien jälkeen. Oskar Pirinen vangittiin viinavarkaudesta, hän yritti paeta ja vartija ampui häntä selkään.
Pekka Heikkaa vastaan nostettiin lopulta syyte, mutta ennen sotaylioikeuden istuntoa Heikka hukkui purjehdusonnettomuudessa, veneellä olleiden kahden silminnäkijän väitteiden mukaan suuressa aallokossa. Kun Vallila ryhtyi selvittämään sukulaisensa hengen vaatinutta tapausta, alkoikin sen taustalta paljastua yllättäviä yksityiskohtia.
Minulla on nyt vahva epäilys murhaajan identiteetistä.
Hannamari Vallila
Kolmatta murhasta epäiltyä, eli Sven Fabritiusta ei koskaan syytetä rikoksesta. Podcast-sarjaa varten tehdyissä tutkimuksissaan Vallila ja Porvali törmäävät todella yllättävään käänteeseen: Fabritius paljastuukin vakoojaksi.
Kuinka selvittää yli 100 vuotta vanha mysteeri?
Tätä yhtä Suomen historian suurimmista murhamysteereistä on vuosien varrella yritetty selvittää moneen kertaan, ja murhaajan henkilöllisyydestä on esitetty lukuisia teorioita.
Onko yli satavuotias murha edes mahdollista selvittää?
– Pitäisi löytää joku, joka osaa kertoa tästä jotain, mitä ei ole vielä missään muualla ollut. Joku, joka olisi pistänyt muistonsa paperille mahdollisimman pian murhateon jälkeen, Porvali kertoo.
Ja juuri nyt voi olla ensimmäinen kerta, kun tällainen tieto voi olla mahdollista löytää. Sillä vaikka tutkintapöytäkirjat ovat olleet mysteeristä kiinnostuneiden käytössä aikaisemminkin, löytyy nyt uusi johtolanka: jääkärien Kansallisarkistossa säilytetyt päiväkirjat, joiden sadan vuoden salaus on vasta äskettäin rauennut.
Näihin kaikkiin yksityiskohtiin Hannamari Vallila pureutuu uudessa true crime- sarjassa. Sarja on ennen kaikkea sukellus 1900-luvun alun Suomeen, missä elämä oli uskomattoman väkivaltaista.
Siis kuka murhasi säveltäjä Toivo Kuulan?
– Minulla on nyt vahva epäilys murhaajan identiteetistä. Kolmesta pääepäillystä yhden miehen syyllisyys näyttää kaikkein todennäköisimmältä, Vallila toteaa.
Olisiko Hannamari Vallilan mummon setä Pekka Heikka karsiutunut listalta? Kuka on todennäköinen syyllinen, ja miten Vallila päätyy tutkimuksessaan tähän tulokseen?
Vappuyön veriteko
Lisää säveltäjä Toivo Kuulasta ja hänen musiikistaan myös Soivassa arkistossa.
