Amos Rexin pääsuunnittelija Asmo Jaaksi ajautui nuorena sattumalta arkkitehtuurin pariin
Tampereen lähiössä kasvaneen Asmo Jaaksin suvussa tai lähipiirissä ei ollut arkkitehteja. Uuden löytämisen riemusta saattoi tulla hänen vahvuutensa.
Kuuntele ohjelma Yle Areenasta
Saaristo on Tampereella kasvaneelle Asmo Jaaksille läheinen asia. Lapsena heidän perheensä vietti kesiä äidin sisaren saaristolaistilalla Uudenkaupungin saaristossa. Saareen mentiin veneellä, eikä sinne tullut sähköä. Tilalla oli lehmiä, kanoja ja hevonen joten ympäristö oli lapselle virikkeellinen ja innostava.
Jaaksi sanoo edelleen kokevansa saaristolaisluonnon kauneimpana ja läheisimpänä maisematyyppinä. Hän viettää nykyisinkin kesänsä saaristossa veneillen ja mökkeillen. Hän arvelee lapsuuden kokemusten edelleen vaikuttavan alitajuisesti: esimerkiksi Amos Rex -taidemuseon pihan kumpuilevissa hahmoissa voi mahdollisesti nähdä mielikuvamuistumia auringon lämmittämistä saariston rantakallioista.
Tie Amos Rexin äärelle on ollut pitkä
Tampereella lähiössä kasvaneella Jaaksilla ei ollut suvussa tai lähipiirissä arkkitehtiesikuvia. Hänen perheessään harrastettiin musiikkia, mutta Asmo halusi löytää jonkin oman jutun. Visuaaliset asiat, kuten sarjakuvien piirtäminen, alkoivat kiinnostaa häntä.
Ammatinvalinta ei ollut hänelle mitenkään itsestäänselvä. Lukiovuosien lopulla arkkitehtuuri alkoi hänestä vaikuttaa sopivalta kompromissilta taiteentekemisen ja perinteisemmän ammatin välillä. Opiskelun myötä arkkitehtuuri osoittautui paljon kiinnostavammaksi alaksi kuin mitä Jaaksi oli osannut odottaa. Arkkitehtiosaston piirustussaleissa työskenneltiin pitkiä päiviä ja öitä. Opiskelijoiden innostus asiaan oli valtava. Koulussa he oppivat myös yhdessä tekemisen taitoa, jota he syvensivät opintojen jälkeen osallistumalla arkkitehtuurikilpailuihin.
Voitto Turun pääkirjastoa koskevassa kilpailussa vuonna 1998 antoi alkusysäyksen osakkaiden sukunimien alkukirjaimien mukaan nimetylle JKMM Arkkitehdit -toimistolle, joka on sittemmin kasvanut yhdeksi Suomen suurimmista.
Asmo Jaaksin yhdessä Juha Mäki-Jyllilän, Samuli Miettisen ja Teemu Kurkelan kanssa perustama toimisto on jättänyt monia vaikuttavia jälkiä suomalaisen nykyarkkitehtuurin historiaan. Jaaksi on ollut mm. Turun ja Seinäjoen pääkirjastojen, OP:n pääkonttorin, Amos Rexin sekä Taideyliopiston Mylly-rakennuksen pääsuunnittelijana.
Jaaksi kertoo kokevansa että ammatinvalinta osui aikoinaan oikeaan: työ on hänelle edelleen inspiroivaa ja tuntuu merkitykselliseltä. Se on välillä myös psykologisesti raskasta. Arkkitehti kantaa vastuuta suunnitelmistaan, ja rakennusten tulee ennen kaikkea palvella käyttäjiään. Esimerkiksi Amos Rexin rakennusaikana Jaaksi vietti lukuisia unettomia öitä pohtien siitä, miten helsinkiläiset tulevat ottamaan vastaan ennakkoluulottomasti uudelleen muotoillun Lasipalatsinaukion. Jaaksin mukaan innostavassa luovassa työssä motivaatio ja stressi ovat yleensä erottamattomia. Hän sanoo kuitenkin että motivaatio on ainakin vielä pysynyt stressiä suurempana.
