Maailmanparantaja Mikko Alatalon musiikkiura on kestänyt 50 vuotta. "Tässä vaiheessa jo muistellaan vähän menneitä, mutta uusia laulujakin syntyy"
Mikko Alatalo tunnetaan ennen kaikkea laulajana ja lauluntekijänä, mutta myös lukuisista muista töistään. ”Maalaispoika” Alatalo on tullut suomalaisille tutuksi niin toimittajana, alppihiihdonopettajana kuin kansanedustajana.
Kuuntele Kuusi kuvaa Mikko Alatalo -ohjelma Yle Areenasta
Mikko Alatalo sai kuusivuotiaana Yhdysvalloissa asuneelta Erkki-sedältään upean lahjan: täydellisen cowboy-asun. Karjapaimenleikit enteilivät nuoruusiällä syttynyttä rakkautta americanaan eli pohjoisamerikkalaiseen musiikkiin, kirjallisuuteen ja elokuviin.
Erkki-sedän lahja Amerikasta – upea cowboy-puku!
– Yhdysvaltojen ymmärrystäni niin hyvässä kuin pahassa lisäsi, kun sain osallistua Lionsien stipendiaattina maailmanlaajuiseen nuorisokongressiin Dallasissa vuonna 1968. Reissusta löysin elinikäisen rakkauden kantrimusiikkiin, Alatalo kertoo.
Myös herätys maailmanparantamiseen tapahtui 1960-luvulla.
– Pidin folk-klubia Kiimingissä ja lauloimme protestilauluja kuten We Shall Overcome. Ihailin tuolloin Ajankohtaisen Kakkosen teräviä toimittajia ja haaveilin journalistin urasta. Pääsinkin opiskelemaan tiedotusoppia ja valtio-oppia Tampereen yliopistoon, mutta päädyin opiskelemaan Juice Leskistä! Alatalo naurahtaa.
Leskisen vahakantisista vihoista löytyi vallankumouksellisia rock-tekstejä. Alatalo bändeineen lähti Juicen johdolla kuromaan umpeen kuilua, joka oli, muusikon sanoin, suomalaisen lällärilyriikan ja angloamerikkalaisen rock-lyriikan välillä.
– Juice nousi Marilynilla listojen kärkeen vuonna 1974, minä Maalaispojalla seuraavana vuonna. Loppu onkin historiaa, Alatalo toteaa.
Reipashenkiset harrastukset moniulotteisen työuran vastapainona
Alatalon vaiheikkaaseen työuraan ovat kuuluneet monenlaiset musiikkiaiheiset televisiotyöt. Iltatähti kuvasti musiikin kautta yhteiskunnan muutoksia ja tallensi ajankuvaa. Hittimittari toi 1980-luvulla ajankohtaiset rokkarit ja popparit nuorten ulottuville ja Tammerkosken sillalla –ohjelma laulatti parhaimmillaan lähes miljoonayleisöä.
Iltatähti esitteli punkin sekä Suomen että Viron nuorisolle
Keskustan pitkäaikaisena kansanedustajana Alatalon leipälajia olivat samat aihepiirit kuin lauluntekijänä – maaseudun asiat, muuttoliike ja näitä sivuten esimerkiksi internet-laajakaistan saaminen joka puolelle Suomea.
Alatalo on ollut koko ikänsä ulkoilmaihminen
– Minua ei ole dokailu kiinnostanut siinä määrin kuin vaikkapa melonta, laskettelu tai vuorivaellus. Tästä olen joskus saanut myös kuulla. Kaikki eivät ole katsoneet hyväksyen muusikon verrattain raitista ja tervettä elämäntapaa, Alatalo kertoo.
Edelleen vielä ottamattomassa tulevaisuuden valokuvassakin hän näkee itsensä sukset jalassa tunturin huipulla, aikeenaan lähteä laskemaan mustaa kilparinnettä.
Kilimanjarolla sauvat käsissä, mutta ilman suksia
– Siinä mieleen piirtyvässä kuvassa ehkä tuuli tuivertaa, eikä aurinkokaan paista, vaan keli voi olla hieman raakakin, hän pohtii.
– Toivon, että jalat pelaavat siinä vaiheessa niin hyvin, että pystyn rinteen laskemaan ja toisekseen, että pää pelaa sen verran, että tiedän missä rinteessä ja missä tunturissa olen, hän naurahtaa.
Teksti: Jaakko Laakso
