Hyppää pääsisältöön

Elävä arkisto

Työmiehen perhe oli Hella Wuolijoen vastine Suomisen keskiluokkaiselle virkamiesperheelle

Vuodelta 2022
Yleisradio Oy:n pääjohtaja Hella WUOLIJOKI 22.5.1945
Kuvateksti Yleisradio Oy:n pääjohtaja Hella Wuolijoki toukokuussa 1945
Kuva: Yle / Ruth Träskman

Kuunnelmasarja Rantasen työläisperheen vaiheista on esimerkki Wuolijoen ohjelmapolittisesta näkemyksestä, jossa kaikille yhteiskuntaryhmille piti olla ohjelmaa tarjolla. On kuitenkin epäselvää, kirjoittiko Wuolijoki sarjan kokonaan itse.

Toukokuussa 1945 vastikään Yleisradion johtajaksi valittu Hella Wuolijoki esitteli ohjelmapoliittista linjaansa. Wuolijoki halusi muun nostaa radio-ohjelmien tasoa ja ajankohtaistaa radion ohjelmistoa. Wuolijoen mukaan radion on:

seurattava kaikkien kansalaisryhmien elintärkeää toimintaa ja esitettävä radiossa kaikkia kansamme kohtaloita määrääviä asioita ja tilaisuuksia.

Hella Wuolijoki

Pääjohtaja Hella Wuolijoen virkaanastujaispuhe (1945)

21:32

Monet eri yhteiskuntaryhmät saivatkin äänensä eetteriin. Metsätyömiehille perustettiin Metsäradio. Teollisuustyöväelle suunnattiin Työmiehen tunti, joka rinnalle perustettiin tasapuolisuuden nimissä Maamiehen tunti, joka ei tosin talonpoikaistolle kelvannut, vaan oli luotava ohjelmistoon eritoten heille tarkoitettu Maaseudun ilta.

Syntyi lumipalloefekti, kun eri yhteiskuntaryhmät vaativat ääntään kuuluviin ja tiettyinä aikoina toistuvat “erikoistunnit” nielaisivat aina suuremman osan lähetysajasta. Itse ohjelmien sisältö oli moninainen: luentoja, kuunnelmia, haastatteluja ja musiikkia.

Työmiehen perhe

Työmiehen tunnissa kuultiin vuoden 1949 alusta lähtien myös Hella Wuolijoen johtajakautenaan kirjoittamista kuunnelmista tunnetuinta ja seuratuinta: Työmiehen perhettä. Jälleen taustalla oli Wuolijoen ohjelmapoliittinen ajattelu: hän halusi luoda porvalliseksi kokemallaan vuonna 1938 alkaneelle suositulle Suomisen perhe -sarjalle työväenluokkaisen vastineen.

Työmiehen perhe kertoi Kustaa Rantasen työläisperheen tarinan Suomen yhteiskuntahistorian avainkohtien kautta. Sarja alkoi 1800-luvun lopusta ja kattoi vuodet aina sen tekohetkeen 1950-luvun alkuun saakka. Kysymykset niin torppareiden asemasta, kaupungistumisesta, kansalaissodasta kuin lapualaisvuosistakin tulivat käsitellyiksi Rantasen perheen vaiheiden kautta.

Kiista tekijyydestä

Vaikka Työmiehen perhe hyvin sopiikin Hella Wuolijoen ohjelmapoliittiseen ajatteluun, on esitetty väitteitä, ettei sarja olisi Wuolijoen kirjoittama. Taiteilija Ulla Rantanen on kertonut hänen isänsä Frans Johannes Rantasen kirjoittaneen kuunnelman ja lähettäneen sen Wuolijoelle. Tosielämän Rantasen perhe asui kuitenkin sarjan lähetysvuosina 1949-51 Ruotsissa ja asia selvisi vasta vuonna 1970, kun Työmiehen perhe julkaistiin kirjana.

Wuolijoen elämänkerturi Pirkko Koski pitää Wuolijoen kirjeenvaihdon perusteella hyvin mahdollisena, että Työmiehen perheen pohjana on F.J. Rantasen radioon lähettämä käsikirjoitus. Kosken mukaan Wuolijoki kuitenkin kirjoitti kuunnelmasarjan pääosin uudelleen.

Ei Suomisen perheen kaltaista suosiota

Vuoden 1949 tammikuussa toteutetun kuuntelijatutkimuksen mukaan käy ilmi, ettei Työmiehen perhe ainakaan vielä tuolloin saavuttanut Suomisen perheen suosiota vaan kuuntelijamäärät jäivät noin puoleen verrokkiinsa nähden. Myös tehdastyöväestö kuunteli Suomisia huomattavasti Rantasten perhettä enemmän. Tutkimus ei toki anna sarjan suosiosta kattavaa kuvaa, sillä olihan sarja kyselyn toteutusajankohtana vasta alkanut eivätkä kaikki kiinnostuneet luultavasti olleet vielä löytäneet sarjaa.

Hella Wuolijoen jäähyväispuhe (1949)

9:35

Kesäkuussa 1949 Yleisradion hallintoneuvosto erotti Hella Wuolijoen pääjohtajan toimesta ja piti myös Työmiehen perheen jatkamista epätoivottavana. Ohjelmajohtaja päätyi ehdottamaan Wuolijoelle, että historiallisia jaksoja ei enää kirjoitettaisi, vaan Työmiehen perhe jatkuisi nykypäivän työmiehen perhe-elämän epäpoliittisena kuvauksena Suomisen perheen tapaan. Vaikka Wuolijoki piti tarjousta ärsyttävänä, hän hyväksyi sen. Osa jo valmiista historiaa kuvaavista jaksoista jäi esittämättä.

Wuolijoki kirjoitti sarjaa vuoteen 1951, jonka jälkeen se lopetettiin. Suomisen perhe jatkui suosittuna perjantai-illan perhesarjana loppuen vasta vuonna 1958. Yleisradion arkistoissa Työmiehen perhe ei valitettavasti ole säilynyt kokonaisena. Tallella ovat ensimmäiset 29 jaksoa sekä muutama jakso myöhemmiltä vuosilta. Yle Areenassa on kuunneltavissa sarjan 10 ensimmäistä jaksoa.

Lähteet:
Koski, Pirkko: Kaikessa mukana - Hella Wuolijoki ja hänen näytelmänsä (Otava, 2000)
Lindstedt, Risto: Puuseppä Rantasen kadonnut oikeus (Suomen Kuvalehti 45/1991)
Oinonen, Paavo: Tunteva ja itseohjautuva työläinen - Kodin piiri kuulokuvasarjassa Työmiehen perhe (Lähikuva 2/2001)

Lisää aiheesta Yle Areenassa