Soiva arkisto avautuu – Yle tuo musiikkiaarteensa kaikkien ulottuville
Mitä levyään oopperalaulaja Aulikki Rautawaara häpesi? Tiesitkö, että Georg Malmsténin musiikkisatujen alkuperäinen Mikki-hiiri oli hänen nuorena kuollut pikkusiskonsa? Arvaisitko, että Jussi Björlingin Sibelius-laulut koottiin yhteen 161 nauhan palasesta?
Yle Soiva arkisto on täysin uudenlainen, jatkuvasti täydentyvä valikoima musiikkia Yle Areenassa. Soivasta arkistosta löytyvät kaikki musiikinlajit taiteesta viihteeseen ja kansanmusiikista jazziin.
Vuosikymmenten aikana Ylen arkistoihin kertyneitä musiikkiaarteita nostetaan esille kaikkien ulottuville. Voit kuunnella musiikkiesityksiä, konsertteja, studiotuotantoja ja radio-ohjelmia.
Tarjolle poimitaan myös musiikkia Ylen ainutlaatuisesta äänilevykokoelmasta 1900-luvun alusta vuoteen 1963. Voit eläytyä tuttuihin, rakkaisiin, nostalgisiin säveliin tai etsiä harvinaisuuksia ja löytää jotain ennenkuulumatonta.
Musiikin lisäksi Soiva arkisto kertoo kiehtovia tarinoita taiteilijoista kautta historian. Mukaan mahtuvat suomalaisen taiteen ja viihteen suuret ja pienet nimet, säveltäjät, sanoittajat, sovittajat, solistit, kuorot ja orkesterit.
Soiva arkisto on ulottuvillasi aina silloin kun sinulle sopii. Löydät sen osoitteella yle.fi/soivaarkisto Äänitteiden valikoima täydentyy jatkuvasti, ja laajenee sisältämään myös filmejä ja televisio-ohjelmia. Soiva arkisto huipentuu 2026, kun Yle täyttää 100 vuotta.
Oopperalaulajatar salanimen takana
Oopperalaulaja Aulikki Rautawaara (1906–1990) levytti salanimellä Terttu Raija yhdessä Matti Jurvan kanssa vuonna 1930 hulvattoman dueton Tee nyt jotakin. Orkesterina soitti Yrjö Gunaropoloksen johtama Melody Boys.
Laulajatar oli tuohon aikaan naimisissa laulun suomentajan Reino Palmrothin eli salanimi Reino Hirvisepän kanssa. On kerrottu, että Aulikki Rautawaara häpesi loppuelämänsä esiintymistään iskelmälaulajana – aivan suotta!
Malmsténin alkuperäiset Mikki-hiiri-sadut
Nuorella perheenisällä Georg Malmsténilla (1902–1981) oli tapana kertoa satuja pojalleen pianon ääressä. Radiomuistelmissaan Malmstén kertoo Mikki-hiiri-musiikkisatujen synnystä:
"Surulliset kohdat myötäilin mollissa ja poikaparalle nousi kyynel silmäkulmaan, kunnes satu loppuvaiheessaan tietysti kääntyi parempaan päin, aurinko loisti jälleen, lintuset lauloivat ja minä lurittelin diskantissa sen minkä sormistani irti sain. Ja poika oli riemuissaan. Koska pidän lapsista yleensä, tulin ajatelleeksi, että ehkä muillakin lapsilla voisi olla jotain iloa tällaisista kertomuksista.”
Mikki-hiiri-musiikkisatujen äänityksiin osallistui myös laulajan pikkusisko Greta.
"Pieni, iloinen sisareni Greta Pitkänen, Mikki-hiiri, siirtyi surukseni 26 vuoden ikäisenä muille laulumaille. Oli aika, jolloin minulla oli vaikeaa kuunnella näitä yhteisiä levyjämme, mutta vierivät vuodet ovat tuoneet unhoitusta. Nyt kuuntelen taas mielellään hänen valoisaa ääntänsä.”
Ihmeen kaupalla säilyneet Sibelius-laulut
Helsingissä kesäkuussa 1951 vietetyn ensimmäisen Sibelius-viikon ulkomaisia huippuesiintyjiä oli ruotsalaistenori Jussi Björling (1911–1960). Kansainvälinen tähtitenori vieraili Suomessa viidettä kertaa, ja vieraili Sibelius-viikon yhteydessä Ainolassa tervehtimässä ikääntynyttä säveltäjämestaria Jean Sibeliusta.
Björlingin esittämät neljä Sibeliuksen laulua ovat säilyneet kuin ihmeen kaupalla. Kapellimestari Nils-Eric Fougstedtin johtama konsertti Yliopiston juhlasalissa 20. kesäkuuta oli suora lähetys, jonka Yleisradion studiossa free lancerina työskennellyt Henrik Christiernin äänitti omatoimisesti.
Yleisradioon oli vastikään saatu ensimmäiset modernit avokelanauhurit. Christiernin laittoi koneeseen käytetyn, pois heitetyn nauhan ja laittoi koneen pyörimään. Nauha unohtui, kunnes uransa musiikinopettajana ja kuoronjohtajana tehnyt Christiernin löysi sen nimeämättömänä ja kuivuneena 40 vuotta myöhemmin.
Christiernin sai apua nauhan restauroinnissa – nauha oli kuivuessaan pilkkoutunut 161 palaan – ja sai lopulta kuuluviin Jussi Björlingin äänen, tosin bassorekisterissä, sillä moderni kelanauhuri pyöri väärällä nopeudella. Radion ääniammattilaisten avulla laulut saatettiin kuntoon.
Jean Sibelius: Flickan kom ifrån sin älsklings möte, Säv, säv, susa, Var det en dröm, Svarta rosor