Alvar ja Aino Aallon ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun päivä 3.2.

Arkkitehtuurin ja muotoilun maailmassa Suomi on kokoaan suurempi maa. Arkkitehdit Aino ja Alvar Aalto olivat suomalaisen modernin arkkitehtuurin ja designin uranuurtajia.

Harvassa ovat suomalaiset, jotka eivät ole istuneet Aalto-jakkaralla tai juoneet Aino Aalto -lasista. Myös Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelemat lukuisat rakennukset kuuluvat suomalaisen kulttuurin ytimeen – Finlandia-talosta alkaen.

Helmikuun 3. päivä liput liehuvat Alvar ja Aino Aallon työn sekä suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi.

Nämä taiteenalat heijastavat suomalaisia arvoja: hyvinvointia, sivistystä ja luontosuhdetta. Myös Alvar Aallon arkkitehtitoimiston suunnittelutyö oli kokonaisvaltaista ja humaania.

Alvar Aallon syntymäpäivää 3. helmikuuta on jo vuodesta 2012 vietetty arkkitehtuurin päivänä. Päivästä tuli suositeltu liputuspäivä vuonna 2022. Juhlinta on laajentunut myös arkkitehtuurin ja muotoilun päiviksi.

Alvar Aalto – Suomen tunnetuin arkkitehti

Alvar Aalto kuoli vuonna 1976. Silti häntä pidetään edelleen Suomen tunnetuimpana arkkitehtina, myös kansainvälisesti. Hänen toimistonsa oli modernin arkkitehtuurin ja muotoilun edelläkävijä.

Alvar Aalto syntyi Etelä-Pohjanmaan Kuortaneella vuonna 1898. Perhe muutti Jyväskylään Alvarin ollessa 5-vuotias. Aalto valmistui arkkitehdiksi Helsingissä vuonna 1921.

Alvar Aallon varhaisimmat työt edustivat pohjoismaista klassismia. Hän ja Aino Aalto (os. Marsio) saivat sai kuitenkin pian vaikutteita kansainvälisestä modernismista.

Funktionalistisen kauden merkkirakennus oli Paimion parantola (1933). Se ja kaksi vuotta myöhemmin valmistunut Viipurin kirjasto toivat Aalloille arvostusta ulkomailla – ja myöhemmin Suomessa.

Alvar Aallon toimiston suunnittelemia rakennuksia on satamäärin, eikä ainoastaan Suomessa.

Ulkomaisista kohteista tunnetuimpia ovat ehkä Maison Louis Carré Ranskassa ja opiskelija-asuntola Baker House USA:ssa.

Aalto oli jäsenenä kansainvälisissä arkkitehtuuriyhdistyksissä (kuten CIAM) ja työskenteli vierailevana professorina Massachussets Institute of Technologyssä Yhdysvalloissa.

Alvar Aalto -museo sijaitsee Jyväskylässä, jonne Aalto perusti oman toimistonsa vuonna 1923. Aallot muuttivat 1920-luvun lopussa Turkuun ja 1930-luvulla Helsinkiin.

Aino Aalto – esiin miehensä varjosta

Arkkitehti Aino Aalto (1894-1949, o.s. Marsio) on usein jäänyt miehensä varjoon.

Hän oli kuitenkin tasa-arvoinen suunnittelija puolisonsa rinnalla. Pariskunta jätti monet kilpailuehdotukset yhteisinä, kuten Pariisin ja New Yorkin maailmannäyttelyjen Suomen paviljongit (1937 ja 1939).

Aino Aalto osallistui myös muun muassa Viipurin kirjaston, Turun Sanomien toimitalon ja Villa Mairean suunnitteluun.

Aino Mandelin syntyi Helsingissä vuonna 1984. Perhe suomalaisti sukunimensä Marsioksi vuonna 1906.

Aino Marsio valmistui arkkitehdiksi Suomen Teknillisestä Korkeakoulusta (nykyinen Aalto-yliopisto) vuonna 1921 ja aloitti työt Alvar Aallon toimistossa vuonna 1924. Saman vuoden lopussa pariskunta vihittiin.

Aallon toimiston suunnittelemat rakennukset ovat kokonaistaideteoksia huonekaluineen ja valaisimineen. Yhtenä johtoajatuksena oli kotien kauniimpi arki.

Aallot olivat mukana perustamassa Artek-yritystä huonekalujen myyntiä ja markkinointia varten. Aino Aalto oli sen toimitusjohtajana vuosina 1941–1949.

Aino Aalto tunnetaan nykyään parhaiten lasi- ja keramiikka-astioistaan.

Klassikoksi on noussut alunperin Bölgeblickinä tunnettu lasiastiasto, jota nykyään myydään Aino Aalto -nimisenä.

Aino Aalto suunnitteli myös valaisimia, huonekaluja ja tekstiilejä. Monet niistä ovat edelleen tuotannossa.

Aino Aalto kuoli syöpään 54-vuotiaana vuonna 1949.

Alvar Aalto avioitui vuonna 1952 arkkitehti Elissa Aallon (os. Mäkiniemi) kanssa. Tämä johti toimistoa miehensä kuoleman jälkeen.

Muokkaukset:
30.1.23: Poistettu maininta siitä, että päivä on Suomen uusin suositeltu liputuspäivä.