"Kaustisen perintöni on esiintymisvarmuus", sanoo Sastamalan kulttuurivaikuttaja Kirsi-Marja Nieminen
Toimeliaisuus on vain yksi kulttuurivaikuttaja Kirsi-Marja Niemisen hyveistä. Hän on yhdessä miehensä kanssa entisöinyt Tyrvään pappilan, Funkkistalon sekä Mattilan tilan talleineen Sastamalassa.
Kuuntele ohjelma Yle Areenasta
Kirsi-Marja Nieminen sanoo olevansa innostuja aviomiehensä tavoin. – Jarmo on "leader", jolla on ideat, ja minä olen sitten "manager", joka hoitaa käytännön asiat.
– Minulla on ollut aina tietynlainen halu oppia uutta, nähdä uutta ja saada uusia kokemuksia, mikä ehkä juontuu vanhempieni tarjoamasta turvallisesta kodista ja toimintamallista, että tekemällä voi saavuttaa mitä tahansa, sanoo Kirsi-Marja Nieminen, joka ei ole ollut viittä vuotta pidempään yhtäjaksoisesti samassa työssä.
Alkuperäiseltä ammatiltaan Kirsi-Marja Nieminen on lastenlääkäri. Lääkärin uran aikana hän ehti toimia sairaalalääkärinä, yksityislääkärinä sekä perustaa kaksi lääkäriasemaa pohjois-Suomeen.
– En ole palaamassa lääkärin ammattiin, sillä koen, etten voi antaa 20 minuutin vastaanottoajalla läheskään kaikille potilaille kaikkea, mitä haluan antaa.
Tänä päivänä Kirsi-Marja Nieminen opiskelee ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi. Siinä työssä hän voi käyttää lääkärin ammattitaitoaan ja elämänkokemustaan hyödykseen.
Kaustisella musiikki kuuluu kaikille
Opettajapariskunta adoptoi Kirsi-Marjan 6-vuotiaana. – Olin suurinpiirtein kylän ensimmäinen adoptoitu lapsi. Toiset aikuiset ihmettelivät, minkälaisesta taustasta tulen, ja minkälainen minusta tulee.
Perhe asui talvet Kaustisella ja kesät Vammalassa, missä heillä oli mökki.
– Kaustisen perintö on sitä, että on saanut ja joutunut esiintymään Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla, mikä toi minulle esiintymisvarmuutta.
– Kuvassa minulla on Kaustisen esiintymisasu, jonka on suunnitellut Irma Rewell. Puku on mukailtu vanhoista kaustilaisista häistä, joihin kuului sekä kukkakruunu että morsiustaivas, joita leukalappuni kuvastaa.
– Viululla soitin kansanmusiikkia. Musiikkia opeteltiin hyvin paljon korvakuulolta. Toki Kaustisella saattoi harrastaa myös klassista musiikkia ja mm. kuorolaulua.
Keidas täynnä kulttuuria
Yhdessä Niemiset ovat tehneet mittavia kulttuuritekoja, jotka lisäävät Sastamalan matkailun vetovoimaa. Pappilan kunnostamistarkoituksessa Kirsi-Marja Nieminen kaiveli Vammalan seurakunnan kirkkoherran viraston arkistoa.
– Projektia varten sain tutustua moniin kiinnostaviin henkilöihin, jotka tietävät vanhan ajan rakennustavoista ja arkkitehtuurista.
Niemiset ostivat vuonna 2014 noin 500 000 eurolla Liekoveden rannalla olevan Tyrvään pappilan vietettyään sitä ennen viitisen vuotta Kittilässä. Pappila oli melko huonossa kunnossa ja pariskunta joutui remontoimaan paikan lähes kokonaan.
– Kunnostus kesti reilut kaksi vuotta, ja projektin aikana töissä oli 250 henkeä isommissa tai pienemmissä tehtävissä, mutta projekti oli sikäli hieno, että siellä virisi sellainen pappilan henki!
Tyrvään pappila on entisöity huolella, ja paikka on täynnä yksityiskohtia.
– Minulle läheisin sali on yläkerran kustavilainen huone, sillä siellä on isäni tekemä kustavilainen kalusto sekä äidin tekemiä käsitöitä.
Pappilan pihapiirissä on amfiteatteri, puutarha sekä taidenavetta, joka tähän mennessä tarjonnut jo Osmo Rauhalan, Henry Mooren ja Marc Chagallin näyttelyt.
– Me olemme olleet jo pitkään taiteen ystäviä. Saimme tutustua sveitsiläiseen Patrick Krameriin, jonka kautta pääsimme monen taiteilijan maailmaan. Kramer kuratoi myös Sastamalan Chagall-näyttelyämme.
Kirsi-Marja Nieminen sanoo rakastuneensa Chagallin hyvänmielen töihin jo yläasteikäisenä.
Funkkistalon uusi elämä
Niemisten toiminta kulttuuriperinnön vaalimiseksi on tarkoittanut moninaista työtä. Tyrvään pappilaa vielä suurempi urakka oli Funkkistalo, missä toimii tänä päivänä galleria, kahvila ja musiikkisali.
– Muistan sanoneeni, että olisi ihanaa, jos pappilasta tulisi kulttuurikeskus Salmelan kaltainen. Kaikki sen tietävät, kaikki poikkeavat sinne ohikulkiessaan.
Perhe harrastaa hevosia ja ratsastusta
Kirsi-Marja Nieminen aloitti puolisonsa kanssa vasta vanhemmalla iällä lännenratsastuksen. Perheen tytär on ottanut sen sijaan ratsastustunteja jo useita vuosia.
Mattilan tilalla tytär pääsi myös hoitamaan hevosia, mikä oli hänelle tärkeää.
– Alkujaan mieheni sanoi, ettei omaa hevosta hankita. Työmatkani aikana tytär sitten kietoi isän sormensa ympärille ja sai oman hevosen! Kohta ostimme minullekin hevosen ja lopulta ostimme koko Mattilan tilan, nauraa Nieminen.
Tänä päivänä Kärppälän ratsutilalla on 30 hevosta, joista 10 hevosta kuuluu Niemisille.
– Lännenratsastuksen harrastuskisoissa ratsastajat käyttävät kypärää, mutta juhla-asuun kuuluu stetson. Juhlijan vaatetukseen kuuluvat myös farkut, buutsit, kannukset ja koristeellinen ranchin juhlapaita.
Niemisten uusioperheeseen kuuluu neljä lasta Kirsi-Marjan aiemmasta avioliitosta, kaksi lasta Jarmo Niemisen aiemmasta avioliitosta sekä pariskunnan kaksi yhteistä lasta.
– Olen ylpeä siitä, että olemme kiinteä yhteisö.
