Hyppää pääsisältöön

Kuusi kuvaa

Tampereen Teatterin johtaja Mikko Kanninen meinasi jäädä Jenkkeihin – ”Mietin, alanko ammattimaiseksi päähänlyöjäksi”

Vuodelta 2022
Neljä hymyilevää miestä seisoo vierekkäin.
Kuva: Mikko Kannisen kotialbumi

Mikko Kanninen voitti Jenkeissä kolmen osavaltion mestaruuden potkunyrkkeilyssä ja full contact karatessa, mutta päätti silti palata vaihto-oppilasvuotensa jälkeen takaisin Suomeen.

Kuuntele ohjelma Areenasta

17-vuotias Mikko Kanninen ajatteli, että kaikki kiinnostava tulee Yhdysvalloista: musiikki, elokuvat, näyttelijät, kulttuuri, kirjat.

– Yhdysvalloissa oli kaikkea tällaista, joten halusin ehdottomasti vaihto-oppilaaksi Jenkkeihin. Muutin katoliseen, 11-lapsiseen perheeseen, joka asui 1500 asukkaan kaupungissa Lansingissa, Iowassa. 

Arki Yhdysvalloissa taas oli jotain aivan muuta, mihin Kanninen oli tottunut. 

– Joka paikkaan mentiin autolla. Koulussa oltiin 8–16 eikä siellä ollut ruokatauon lisäksi yhtään välituntia. Vieraiden tyttöjen kanssa ei saanut olla samassa huoneessa. Luokallani olikin 6–7 teiniraskautta. Kun asioista ei puhuta, ne haudataan ja kaikkia vahditaan, niin se aiheuttaa tällaista. 

Kanninen melkein jäikin Yhdysvaltoihin kickboxing- ja full contact karate -harrastustensa takia. Hän oli kolmen osavaltion mestari, ja Keski-Amerikan mestaruusottelut olisivat olleet tulevana keväänä.

– Mietin tuolloin tosissani, alanko ammattimaiseksi päähänlyöjäksi vai lähdenkö Suomeen tekemään ylioppilastutkinnon.

Kanninen palasi Suomeen.

Teatterissa kuollaan yhdessä

Kiinnostus teatteriin heräsi, kun Kanninen luki teatterityön tutkinto-ohjelman opetussuunnitelmaa ja löysi sieltä miekkailun. Opettajan koulutus sai jäädä kesken, ja Kanninen haki opiskelemaan kylmiltään. Teatteritaiteen tohtoriksi hän valmistui vuonna 1999 Nätystä, eli teatteritaiteen tutkinto-ohjelmasta Tampereen yliopistosta.

Elokuussa 2020 Tampereen Teatterin johtajana aloittanut Kanninen liikkuu tänäkin päivänä paljon. Arki on varsin kiireistä, mutta hän ehtii silti harrastaa muun muassa triathlonia. Lajiin hän on kuitenkin omasta mielestään aivan väärän kokoinen. 

– Ei minulla mitään kauhean hyvin tuloksia ole. Painan liikaa ja kulutan liikaa energiaa. Minun pitäisi olla 160-senttinen ja painaa 60 kiloa niin kuin tanssijakaverini Aleksi Seppänen, Kanninen hymähtää.

Kanninen ei ole haaveilijatyyppiä, vaan keskittyy lyhyen ja pidemmän ajan tavoitteisiin. Kukaan kun ei tiedä, milloin kuolee. Teatteriesityksen aikana näyttelijät ja yleisö menevät itseasiassa Kannisen mielestä samaa tahtia kohti kuolemaa. 

– Me kuolemme sen ajan yhdessä ja se on meidän oma päätös, että teemme niin, Kanninen pohtii.

Kuusi kuvaa Tampereen Teatterin johtaja Mikko Kannisen elämästä

42:14