Professori Ralf Gothónia on aina kiinnostanut elämän tarkoitus, avaruudelliset ja yliluonnolliset asiat sekä tiede

Jos pianisti Ralf Gothónia pitäisi luonnehtia yhdellä lauseella, hän on nopeasti ajatteleva, syvällinen ja huumorintajuinen ikiliikkuja.

Kuuntele ohjelma Yle Areenassa

Kuusi kuvaa professori Ralf Gothónin elämästä

Pianisti, kapellimestari, säveltäjä, kamarimuusikko Ralf Góthoni on suomalainen klassisen musiikin titaani, jonka kansainvälinen ura on vailla vertaa.

Nuoruudessaan hän kahmi kilpailuvoittoja, tunnustuksia ja palkintoja. Aikuisiällä hektisen esiintyvän uransa rinnalla hänellä on ollut kamarimusiikin professuureja seitsemässä eri korkeakoulussa Saksassa, Espanjassa, Suomessa ja Englannissa. Hän pitää edelleen mestarikursseja ja konsertteja ympäri maailmaa ja kuuluu merkittävimpien musiikkikilpailujen tuomaristoihin. Levytyksiä hänellä on yli sadalle kansainväliselle levy-yhtiölle. Lisäksi hän säveltää.

Valtavasta menestyksestä huolimatta hänet on vaikea saada puhumaan urastaan ja itsestään. Mieluummin hän puhuu oppimisprosesseista, musiikin merkityksellisyydestä, eri kulttuurien ja historian ymmärtämisen tärkeydestä, tulevaisuudesta ja maailmankaikkeudesta.  

Piano mullisti 5-vuotiaan pojan elämän

Ankara isä halusi pojastaan viulistia ja alkoi opettaa tätä jo 3-vuotiaana. Poika kehittyi muttei nauttinut viulunsoitosta. Kun isä toi 5-vuotiaalle Ralfille matkoiltaan vanhan pianon, poika löi sillä hetkellä viulunsa säpäleiksi, eikä halunnut enää koskea siihen. 

Isä Raoul Gothónin oli lopulta taivuttava pianon ylivoimaiseen voittoon. 6–7-vuotiaana Ralf teki jo pieniä sävellyksiä ja 7-vuotiaana hänelle oli kristallin selvää pianistin ura.

Kun isä tajusi poikansa lahjakkuuden, hän ryhtyi kouluttamaan ja vahtimaan tämän harjoittelua. Isälle ei riittänyt mikään. Hän vaati aina vain parempaa sointia – ja loputonta treenaamista. Tukkapöllyt ja remmi kuuluivat temperamenttisen ja arvaamattoman isän koulutuksen metodeihin. 

Aikuisiällä Ralf Gothóni on pohtinut vanhempien ja lahjakkaiden lasten välisiä suhteita Hämähäkki-kirjassaan:

– Olisiko meillä Beethovenia ilman hänen ankaraa isäänsä?

Raumalainen pikkupoika alkoi käydä 8-vuotiaasta lähtien kuukausittain Helsingissä maineikkaan pianisti Tapani Valstan tunneilla 14-vuotiaaksi saakka. Junamatka Raumalta Helsinkiin kesti tuolloin kymmenen tuntia. Keskikoulun viimeisellä luokalla tuli vaihe, jolloin musiikki tai koulukaan eivät enää kiinnostaneet. Elämä lähti kulkemaan turmiollisia polkuja. Mutta eräänä päivänä istuessaan baarissa teini-ikäinen Ralf kuuli sattumalta radiosta Griegin pianokonserton, ja se avasi sisällä kalvaneen valtavan emotionaalisen lukon. Hän alkoi itkeä sillä hetkellä, juoksi kotiin ja alkoi soittaa vimmatusti puolentoista vuoden paussin jälkeen. Elämä sai kertalaakista uuden suunnan.
Kun musiikki oli palannut valtavalla voimalla elämään, Ralf halusi keskeyttää koulunsa ja keskittyä pelkästään soittamiseen. Isä oli sitä mieltä, ettei pitkän soittamattoman kauden jälkeen pojasta ole enää ammattimuusikoksi. Mutta Ralf piti päänsä, pyrki ja pääsi Sibelius-Akatemiaan 16-vuotiaana parhailla mahdollisilla pisteillä. Loppu on historiaa, josta suuri kansainvälinen konserttiyleisö ja tuhannet opiskelijat ovat saaneet nauttia jo reilut 55 vuotta. 

Opetusta, kokonaisvaltaista muusikkoutta ja kansainvälisiä musiikillisia siltoja

Sibelius-Akatemia, Hampurin Hochschule für Musik Berliinin Hanns-Eisler-Hochschule, Lontoon Royal College of Music, Madridin Reina Sofia sekä Detmoldin ja Karlsruhen musiikkikorkeakoulut – Gothónilla on ollut professorin tuoli seitsemässä yliopistossa. Hän on kuulunut myös Chicagon Steans Institute for Young Artists -opettajakuntaan. 

Hän kuuluu useiden kansainvälisten pianokilpailujen tuomaristoihin, vaikka vastustaakin periaatteessa musiikkikilpailuja. Hän tuomaroi nykyisin pääasiassa vain niissä kilpailuissa, joissa pianistit pääsevät näyttämään myös kokonaisvaltaista muusikkouttaan kamarimusiikin parissa.

Gothóni on opettanut Savonlinnan kansainvälisillä musiikkipäivillä, sittemmin Aino Ackté -instituutissa ja nykyisin Savonlinnan Musiikkiakatemiassa jo yli 50 kesää sekä toiminut sen taiteellisen toimikunnan puheenjohtajana vuosikausia. Hän toimi myös kolme kautta (1984-87) Savonlinnan oopperajuhlien taiteellisena johtajana. Hänen aikanaan ja ideasta juhlille otettiin joka kesä joku ulkomaalainen oopperatalo. Tämä traditio jatkuu juhlilla edelleen.

Gothóni on ollut kehittämässä taidemusiikkitapahtumia Euroopan ulkopuolellakin, varsinkin Aasiassa ja Lähi-Idässä. 1990-luvun alussa hän oli perustamassa Pekingin Kielletyn kaupungin musiikkijuhlia ja toimi sen taiteellisena johtaja 1996-1998.

Vuonna 2007 hän aloitti yhteistyön Savonlinnan Musiikkiakatemian ja Kairon Oopperan kanssa, mikä on vuodesta 2012 lähtien laajentunut myös Aleksandriaan, Ammaniin, Bakuun, Izmiriin, Ankaraan ja Singaporeen. Näissä musiikillisissa silloissa keskitytään yhteisiin konsertteihin ja mestariluokkiin.

Useita avioliittoja ja asuntoja

Gothóni on ollut neljästi naimisissa. Hänellä on kaksi poikaa, molemmat myös ammattimuusikkoja. Ensimmäisestä avioliitosta vuonna 1967 syntynyt Mark on viulisti ja toisesta avioliitosta syntynyt Maris (s.1979) pianisti ja runoilija. Ensimmäinen avioliitto germanisti Arja Gothónin kanssa päätyi eroon 13 vuoden jälkeen. Toinen vaimo, kääntäjä, eri musiikkitapahtumien järjestäjä Aila Gothóni menehtyi auto-onnettomuudessa 18 avioliittovuoden jälkeen. Kolmas avioliitto viulisti Elina Vähälän kanssa kesti 13 vuotta. Neljäs avioliitto egyptiläisen alttoviulisti Suzan Saberin kanssa on kestänyt nyt 8 vuotta. 

Ralf Gothónilla on ollut elämässään reilut 30 pitempiaikaista osoitetta ja niiden lisäksi useita lyhytaikaisempia asuntoja. Monesti asuntoja on ollut samanaikaisesti useita ja eri maissa. 

Tällä hetkellä koti on Berliinissä, talven loma-asunto Egyptissä ja kesäasunto Savonlinnan saaristossa on ollut yli 50 vuotta. Mutta suurimman osan vuodesta Gothóni on työmatkoilla.

Maailmankaikkeus ja elämän mysteeri

Ralf Gothónia on kiinnostunut maailmankaikkeus, avaruudelliset asiat ja elämän tarkoitus ihan nuoresta lähtien. Hän on ollut aina utelias elämän eri ilmiöille ja kiinnostunut yhtä lailla avaruustutkimuksesta kuin luonnon tarkkailusta. 

Hänellä on ollut läpi elämänsä kokemuksia, jotka eivät mahdu yleiseen länsimaiseen kolmiulotteiseen ymmärrykseen. Moni kutsuisi näitä yliluonnollisiksi kokemuksiksi. Gothóni on keskustellut näistä kokemuksista ja niihin liittyvistä ilmiöistä eri alojen asiantuntijoiden kuten aasialaisten parantajien ja munkkien, psykoanalyytikkojen ja tieteellistä ufo-tutkimusta tekevien kanssa. Keskustelut ovat avanneet hänen maailmankuvaansa sekä laajentaneet ja rikastuttaneet ymmärrystään elämästä. Näissä keskusteluissa on tullut myös selväksi kuinka musiikilla on konkreettisen tärkeä ja merkityksellinen rooli ihmisten elämässä.

Gothónin mielestä ihmiskunta on tällä hetkellä vasta aivan alussa avaruudellisten mittasuhteiden ja -tiedon ymmärtämisessä ja hahmottamisessa. Hän näkee, että tulevaisuus ja elämä tulevat suuntautumaan tästä eteenpäin enemmissä määrin maapallon ulkopuoliseen elämään, täältä maapallolta katsottuna. 

Ralf Gothóni ajattelee, että me ihmiset etsimme sisällämme vastauksia kysymyksiin mistä, miksi ja minne. Eri uskontojen tarjoamat maailmankuvat ovat hänen mielestään liian suppeita antamaan vastauksia näihin kysymyksiin.

– Myös uskontojen keskinäiset ristiriidat ovat käsittämättömiä, koska samasta asiastahan niissä kaikissa on kysymys. Mihin sitten kukin uskoo tai on uskomatta? Meissä ihmisissä asuu pyhyys, samalla tavoin kuin viha tai rakkaus, Gothoni tiivistää.

Kuuntele tästä Ralf Gothónin 75-vuotisjuhlakonsertti

Artikkelin pääasiallisena lähteenä on käytetty Raija Lampilan teosta Ralf Gothónin soiva elämä, 2017.

Muita teoksia:

Ralf Gothóni: Luova hetki, 1998,
Ralf Gothóni: Pyöriikö kuu, 2001.
Ralf Gorhóni: Hämähäkki, 2014.